Perjantai.

Näin loppui työviikko vihdoin. Tämä viikko oli jotenkin erittäin kaksijakoinen mitä tulee työtä,  osaltaan sain tehtyä paljon ja voin tuntea tyytyväisyyttä mutta toisaalta minulla oli selkeitä hetkiä jolloin en saanut tekemisen käyntiin.

Syytä tähän saamattomuuten en tiedä ja jossain vaiheessa otin oikein aikaa ja yritin selvittää miten saisin murrettua tämän huonon putken. Valitettavasti en tähän löytänyt mitään pika lääkettä, pitäää jatkaa selvittelyä.

Toinen puoli oli kun pääsin vauhtiin niin silloin tapahtui, työtulosta tuli oikein kunnolla ja asioita tuli tehty roppakaupalla. Ilokseni oli huomata että näistä paras päivä oli torstai kun tein töitä etäältä kotoa käsin.

Nyt on kuitenkin työviikko ohi ja voi rauhoittua ja nauttia yhteisestä ajasta perheen kanssa. Hyvä näin. 🙂

Hauska viikko käynnissä

Tästä viikosta uskon vankasti että se tulee päättyvän muistiin hauskana viikkona. Ensinnäkin koska työpäiviä on vain 3, ja niistä jo ensimmäinen takana. Toistaiseksi että tällä viikolla on painopiste töissä selkeästi kehityksessä sekä asiakaslähtöisestä ajattelusta, eikä niinkään sitä ns. tylsää sisällöntuottamista. Hauskaa sekin mutta sitä on tullut tehtyä aika paljon viime aikoina joten nämä asiakaspalaverit ja “propellihattu” tehtävät innostavat välillä.

Uusien asiakkuuksien kanssa työstämistä myös antaa lisäpontta tuottamiselle sekä uusilta asiakkailta tulee usein ideoita ja näkökantoja jotka välillä ratkaisee olemassa olevia ongelmia tai haasteita. Se joka myös on hauskaa on se että meillä on edessä pitkä viikonloppu ja vielä ensimmäinen reissu perheen kanssa. Ei se kovin kaukana ole mutta se ei olekkaan koko hommanNe juju, vaan se että lähdetään vähän pois arkirutiineista.

Teemme pienen matkan Ystävyyden majataloon joka on ystäväni isän hallussa ja ylläpidossa. Siellä vietetään toisen ystäväni syntymäpäiväjuhlia jotka ovat 1.6. sekä samalla vietän itse myös kun ovat 2.6. Lähdemme Kruusilaan missä paikka sijaitsee jo perjantaina ja ajatuksissa on ollut että tulemme pois vasta maanantaina, olenhan ottanu maanantain ja tiistain myös vapaaksi.

Tuntuu niin mukavalta tietää että saamme olla koko perhe yhdessä 6 päivää, ja tämähän on siitä hyvästä että tein pitkiä päiviä kun oli pimeetä ja raskasta talvella.

Tämä on jotain mitä todellakin tarvitsemme koko perhe, ja ihaninta tässä on se että sinne minne menemme niin se on rauhallinen varmasti viihtyisä päikka jos kertomiin ja nettisivut lupailevat.

Tulen kirjoittamaan tästä paikasta ja matkasta sitten enemmän kuin se o koettu mutta millä kielellä, sitä en ole päättänyt. Kuviakin varmasti laitan sitten mukaan.

Oman sanojen takaaminen

Mikä on nyky-yhteiskunnassa kun ei uskalleta seistä omien sanojen ja tekojen takaa, oli se sitten kirjoitettu, sanottu, tahallinen tai tahaton teko?

Se joka on tietysti myös mielenkiintoista että kaikki sanovat samaa, “minä kyllä aina laitan nimeni mukaan”, mutta kuitenkin jostain näitä selkärangattomia henkilöitä kumpuaa esille. Kuinka monikin kommentoi näitä parkkipaikalla nirhauksia aiheuttaneille? Mikäli joltain kysyy että jättäistkölapun ovat kaikki tietenkin vakuuttelemassa että tottakai näin tekisi, mutta tekevätkö tosiaan?

Myös kevyempi versio tästä ovat ne jotka niin usein toitottavat että ei koskaan tilaisi Seiska lehteä, mutta jostain syystä kuitenkin tuo Seiska lehti on maan myydyin viikkolehti. Ihme ja kumma. 😀
Vakavuus asteeltahan tuo seiska on jotain aivan muuta kun nuo parkki- paikka/halli vandaalit jotka kolhivat tai nirhaavat mutta ei jätä lappua.

Samalla voisi kysyä netti käyttäytymisestä. Mikä saa ihmisen niin pelkuriksi että ei uskalla seistä omien sanojen takana kun pystyy kirjoittelemaan verkossa nimettömänä? Jengi rekisteröi itsensä vaikka mihin palveluun ja millä kutsumanimellä ja kirjoittelee sitä sun tätä ilman mitään vastuullisuuden tunnetta. Onkin mielenkiintoista nähdä ja kuulla miten moni väheksyy sitä että nimettömänä kirjoittaa netissä verrattuna siihen että nyt esimerkiksi kolhii toisen autoa.

Kolhiminen nähdää jotenkin vakavammaksi, mutta miksi näin?

Itse uskon syyn olevan sen että ne jotka kirjoittelevat harvoin joutuu vastuuseen, ja mikäli joutuvat saavat he vain jonkun pienen varoituksen asiasta, kun taas jos joutuu nalkkiin siitä että on kolhinut toisen auto joutuu siitä taloudellisesti korvaamaan.

Tämä kirjoitus on lähtöisin siitä että olemme kihlattuni kanssa asuneet yhteensä 5 vuotta asunnossa jossa elämme tällä hetkellä. Tänä aikana olemme jättäneet kerran lapun sisällä polttamisesta rappukäytävän ilmoitustaululle.

Nimetön pelkuri
Nimetön pelkuri

Tämäkin lappu oli ystävälliseen sävyyn kirjoitettu pyyntö, ei mikään valituskirje. Tämän lisäksi olemme kerran jättäneet lapun missä kysyimme jos saamme siirtää käyttämättömiä lastenrattaita varastossa hieman sivuun jotta me saisimme omamme lähemmäksi ovea kun me käytämme meidän vaunuja päivittäin.

Huomioitavaa on siis sen että olen aina laittanut nimeni ja puhelinnumeroni jokaiseen lappuun jotta muut voivat olla yhteydessä jos näin haluaa. Tänään sit kotiin tultaessa oli meidän postiluukusta pudotettu lappu missä pyydettiin siivoamaan rappukäytävässä olevat jäljet pois. Kyseessä oli hiekkajäljet lastenrattaista jotka olivat hissiltä meidän asunnon ovelle. Lappu oli…yllätys yllätys nimetön, ja valitettavasti se oli kirjoitettu monikko muodossa “te kun aina moititte…”. Olisikin mukava tietää miksi ne kirjoittavat nimettömänä ja miksi monikko muodossa, ikään kuin olisimme usein moittineet muita.

Sinäänsä minua ei jaksa hermostuttaa tai suututtaa koska tiedän että en ole mikään talon valittaja, ja olen aina tehnyt minun osuuteni kun on jostain kiinni, mutta nousipa tämän nimettömänä ja pelkurimainen käytös taas ajatuksiini.

Olimme nuo jäljet huomanneet, ja asiasta keskustellut kihlattuni kanssa ja vaikka mitään ei oltu sovittu niin itse ajattelin asian niin että kun meillä on rappukäytäväsiivous joka viikko niin ne häviävät siitä kunhan siivoja tulee. Tämä näköjään ei riittänyt jollekin naapurille joka tunsi tuskaa ja piti päästää höyryjä nimettömänä. Ei siinä mitään, jos se on jotakuta häirinnyt niin kävin sitten lakaisemassa pölyt/hiekat pois joten toivottavasti tämä nimetön naapuri nyt on tyytyväinen.

Mutta peruskysymykseen olisi kiva tietää näkökantoja, mikä on syy on että ei uskalleta esiintyä omalla nimellä?

MM-kisat 2013 ja uusi valituskohde

Kirjoitin hieman aikasemmin siitä miten aina on oltava jostain mitä valittaa, ote aikasiemmasta kirjoituksesta.

“Jääkiekon MM-turnaus alkoi tänään ja sehä alkaa niinkuin aikasemmin isoin lööpein ja monen voimakkaan tuntein. Viime vuonna oli lippujen hinnat, tänä vuonna kokematon Suomen joukkue.”

Ja missä ollaan nyt kun alkusarja on pelattu. Suomi voitti lohkonsa ja kaikki ylistää Jalosta ja hyviä päätöksiä pelaaja valinnoista ja joukkueen yhteishenkeä ja suurta leijona sydäntä. No hyväähän ei voi vain olla yksikseen, on oltava valituksia ja näin jääkiekkoliitto sen tarjosi niin medialle kuin kansalle, ja tämähän oli tuttu virsi, lippujen hinnat. Ennen kisoja järjestäjän puolelta vakuuteltiin että edellisen vuoden kisojen lippu sotkut olivat takanapäin mutta miten kävikään kun puolivälierät lähestyivät.

Lippujen hinnat tulivat laajempaan tietoisuuteen ja aikuisen henkilön hinta joka vaihtei 200-260€ haarukassa kirvoitti edellisten kisojen keskustelut pintaan, ja ymmärrettävästi. Lapsen hinta oli 150+€ joten sekin todella verinen. Keskustelupalstat, Facebook seinät ja Twitter pursuaa kiukkuisia faneja. Asiasta kirjoittavat kaikki lehdet ja kahvihuone keskusteluissa kirotaan Kummolaa alimpaan helvettiin. leijonat

Tänään on sitten pelipäivä, ja noin puolen tunnin kuluttua alkaa itse peli Suomen ja Slovakian välillä, ja lippuja on myymättä n. 3000.

Miten onkaan järjestäjät ja sen päättäjät niin hölmöjä että astuvat samaan miinaan, ja vielä heti seuraavana vuonna. Olisin hyvin voinut käsittää että mikäli edellisistä kisoista olisi 5+ vuotta olisi tämä osatekijä unohdettu, mutta ei. Raha ahneet ja ilmaisten lippujen käyttävät päättäjät korottavat hintaa ja hierovat käsiä.

Tässä kooste eri linkeistä koskien tätä lippu farssia:

Kaiken kukkuraksi Veikkaus teki sitten sen että he puolittivat lippujen hinnan tänään kun peli on ja näin pääsee peliin jo alkaen 104€, ja ne jotka ovat liput ostaneet aikasemmin, harmi!

Mielenkiinnolla odotetaan miten jääkiekkoliitto tämän tällä kertaa selittää pois varsinkin kun katsojamäärät ovat jo aikasemmin täyttyneet ja tavoite +/- tulokseen on jo varmistettu. Onko ajatus nyt sitten se että nollilla ollaan joten nyt ruuvataan hinnat ylös jotta loput kävijät maksavat meille plussaa? Sikamaista toimintaa. Luvataan että ollaan otettu opiksi, ollaan toitotettu ja luvattu että näistä kisoista tulee fanien kisat jossa kaikki ovat tarkoitettuja pääsemään mukaan paikan päälle katsomaan otteluita. Tyhjiä sanoja vielä uudestaan. Ei nämä herrat näytä oppivan ja seisovan omien sanojen takana, harmi.

Änyway…

Toivottavasti näiden kahden tai kolmen tuhannen katsojan puuttuminen ei aiheuta että jo aikasemmin hyvät tunnelmat hallissa kaikkoa ja varsinkin se että Suomen leijonat voittavat Slovakian. Go Finland!

Tänään ja huomenna.

Tänään on yhdet kisat alkanut ja huomenna toisen lajin kauden tärkeimmät ottelut. Mistä on kyse, no jääkiekosta ja käsipallosta.

Jääkiekon MM-turnaus alkoi tänään ja sehä alkaa niinkuin aikasemmin isoin lööpein ja monen voimakkaan tuntein. Viime vuonna oli lippujen hinnat, tänä vuonna kokematon Suomen joukkue. Jalonen joka nimitti joukkueen aikasemmin aiheutti suuren aallon keskusteluita sekä ihmisten tunteiden ulosannilla. On ollut kommentteja että joukkueesta puuttuu rutiini, kokemusta ja tähtiä. Myös “vanhojen” tähtien kieltäytyminen on nostettu monen lehden lööpeille ja jääkiekko vaikuttajat kuten Juhani Tamminen ja Hjallis Harkimo on asiasta huomauttanut niin monessa mediassa kuin mahdollista. Melkein jokaisessa esiintymisessä on nostettu esille. On kirjoiteltu Twitterissä sekä muissa SOME:ssa. leijonat

Se joka tosin on mielenkiintosta että kun Hjallis puhuu siitä että MJ-pelit ovat kiinnostaneet silloin kun pitää päästä rahakaukaloihin niin nyt kun muutama taala on taskussa ei kiinnosta, niin heräsi minulla kysymys siitä että nämä kokemattomat pelaajat jotka nyt ovat maajoukkueessa niin eikö Harkimon väittämä sitten tarkoittaisi sen että nämä kaverit ovat nyt sit nälkäiset ja tee kaikkensa jotta ottelu voitetaan ja he saavat sitä kunniaa?

Onko siis parempi ottaa kokeneitä ei ehkä niin nälkäisi kavereita joukkue täyteen vai ottaa uusia kavereita joka menestys sata varmasti kiinnostaa?

Tottakai, onhan kokemuksella ja osaamisella arvonsa, mutta miten silloin kun he tulivat maajoukkueeseen, eikö he ollut silloin samassa tilanteessa. Onhan se aika kova lähtee arvokisojen lopputurnaukseen 11 debyytin tekevällä pelaajalla, kun koko joukkueessa on 22 henkilöä. Mutta eikö se ole vähän uuden joukkueen ala-arvioimista että heill ei anneta täysi luottamus ja arvostus sekä tsemppi?

Ja samalla herää kysymys että onko lehtien palstat ja radioaallot se oikea paikka käydä keskustelua ja suoraan teilata ne pelaajat jotka ovat kiittäneet kutsusta mutta jättäytynyt  pois?

Oli miten oli ja toivotan leijonille onnea ja menestystä. Toivottavasti uudet nälkäiset kaverit tekevät kaiken maajoukkueen eteen.

Huomenna sitten koittaa minulle odotettu aika kun käsipallo miesten finaalit. Finaaleissahan kohtaa Riihimäen Cocks ja Helsingin Dicken. Minun silmissäni Riihimäen joukkue lähtee ennakkosuosikkina. Vaikkakin he puolivälieräotteluissa ja semifinaaleissa hävisi ottelut niin heillä on mielestäni himpun verran vahvempi joukkue. Vaikka Dicken omaa viime kauden mestarijoukkueen runkopelaajia niin avauskokoonpanon takana seisoo aika nuori ja kokematon joukkue. Valdar Noodla on kokenut paljon ja on pätevä pelaaja niin hän ei korvaa tarpeeksi jos esim Benny Broman jää pois loukkaantumisen takia. Tätähän en todellakaan toivo mutta peli on peliä.

Myös Patrik Roslanderin loukkaantuminen viimeisessä semi-ottelussa on suuri kysymysmerkki. Vaikka ehkä toivonkin niin en kuitenkaan usko että Dicken mestaruuden voittaa mutta yhden pelin he varmaan saavat ryövättyä Cocksilta. Näin ollen mestaruus menee 3-1 Riihimäellä.

Huomenna on ensimmäinen peli siis ja se pelataan Riihimäellä ja jos Dicken haluaa ottelun ryövätä on se joko tehtävä heti ensimmäisessä tai sitten ensimmäisessä kotipelissä joka pelataan jo sunnuntaina. Sen minkä kuitenkin toivon sydämen pohjalta on se että pelit ovat tasaisia, kovia mutta puhtaita ja katsojille tarjotaan parasta. Nyt varsinkin kun pelit tulevat Urho TV:ltä suorana. Ei muuta kun lycka till molemmille joukkueille.

Tietoturva

Tietoturva on monelle kirosana työpaikalla ja “rasite” yksityiselämässä. Ne jotka yrityksissä vastaa tietoturvasta saa usein kuulla mm seuraavat valitukset:

  • Miksi pitää kokoajan vaihtaa salasanaa
  • Miksi salasanan pitää olla niin mutkikas
  • jne

Tietoturvasta kuullaan usein mediassa, ja valitettavan usein uutinen koostuu sisällöltään  siitä miten jonkun palvelun käyttäjänimi/salasana tiedot on varastettu. Usein kun jonkun palvelun tämän kaltainen uutinen on tullut esille, on moni heti vaihtamassa omansa, mutta uskon että valitettavasti moni ei vaihda.

Minulla oli tänään todella mielenkiintoinen koulutus töissä joka sisälsi “real case scenaario” neljästä tapauksesta. Koulutus itsessään oli syvyydestä sellainen että osa koodaus ja nippelitietoa meni minulta ohi, mutta uskallan kuitenkin väittämään että suurimman osan olin täysin messissä. 🙂

Lukitse
Lukitse digitaalisesti myös kun lopetat jonkun palvelun käytön, niinkuin teet kotiovesi kanssa.

Olen usein miettinyt tätä tietoturva asiaa itseni kohdalla ja miten luon ja ylläpidän omat salasanani. Tämä koskee niin verkkopankkia, Facebookkia tai webmaileja. Usein tulee mieleen että “ei näillä niin väliä, mitä joku nyt voisi hyötyä siitä että pääsee esim mun kakkosmeiliin mitä en käytä aktiivisesti”, mutta tämä se vaarallisin ajatus onkin.

Tuskin joku näkee mitään kriitistä tietoa sieltä, mutta kyse ei aina juuri ole siitä, vaan enemmän siitä että mitä hän voi tehdä minun tililläni. Esim äskettäin lukemastani artikkelista kerrottiin että 68,8% kaikesta sähköpostiliikenteestä mailmassa on roskapostia tai haittaviestejä. Siis melkein 70% sähköpostiliikenteestä on turhaa. Miten tämä siis toimii, sehän toimii niin että joko ihmisten koneille ollaan murrettu sisään ja asetettu sinne virus joka käyttä konetta ja sen sähköpostiohjelmaa siihen että edelleen lähettää roskapostia tai haittaohjelmia. Täten voimme siis vetää johtopäätöksen että kyllä tälläkin “turhalla” sähköpostiosoitteella saattaa olla vaikutusta.

Mikäli ei pidä salasanoistaan huolta on myös mahdollisuutena identiteettivarkaus helpompaa, joka jo saattaa mennä huomattavasti vaikeemmaksi selvittää kun yhden sähköpostitilin sulkeminen. Nämä identiteettivarkaudet saattavat nopeasti mennä niin vakavaksi että tulee sekoittaa poliisi soppaan mukaan. Nämä saattavat usein myös mennä niin vaikeeksi ja niin syvälle jollekin toiselle mantereelle, että sitä ei koskaan saada kokonaan ratkaistua. Kirjoiteuksellani ei ole tarkoitus pelästyttää ketään pois mistään, mutta enemmän herättämään ajatuksia ja arvioida uudestaan jos omat salasanat ovat pitäviä.

Muistutuksena asioita joita tulee välttämään omissa salasanoisa:

  • Oma nimi
  • Oma käyttäjänimi
  • Puolison nimi
  • Omaa syntymä-päivää/kuukautta/vuotta
  • Kotiosoite
  • tai muita sinuun helposti sidonnaisia asioita, lemikkin nimi, rotu, jne.

Mikä on siis hyvä salasana?

Hyvä salasana on sellainen jossa ei ole järkeä. 😉
Ehkä; 4ttpz!uio vai miten olisi pQ?68vnd-2.

Näissä ei ole mitään järkeä ja naputtelin vain eri merkkejä joita yleensä hyväksytään salasanakenttiin eri palveluissa. Mutta kriteerit mitkä on hyvä olla mukana olisi seuraavat:

  • Isoja ja pieniä kirjaimia
  • Numeroita
  • Erikoismerkkejä
  • Vähintään 8 merkkiä

Nyt moni nousee takajaloille ja alkaa murisemaan siitä että eihän tuollaista muista ja moni varmasti kysyisi minultakin että muistaisinko itse, ja vastaus on että tuskin. Näin ollen suosittelen kaikkia tekemään salasanat niin että ne muistaa mutta täyttää niin paljon juuri mainitsemani kriteerit. Toisin sanoen voi käyttää asioita joita muistaa mutta sekoittaa ne jollain tavalla. Otetaan esimerkki:

Henkilön nimi:
Matti Möttönen joka on syntynyt 1980, hän ajaa volvoa ja hänellä on koira joka on dalmatialainen ja hankittu 2005 ja nimi on Sepe, kaksi lasta joista toinen syntynyt 2000(Johanna) sekä toinen 2003(Niko).

Salasana: dAl05!00Joh

Tässä siis 10 merkin salasana joka ei ole suoraan koiran nimi, lasten nimi, mikään selkeä vuosiluku tai muuten järjestyksessä tullut uusi osa-alue elämään. Salasana sisältää erikoismerkin joka vielä sopivasti helpottaa niin että se rikkoo sen kahteen osaan joten ehkä muistaa paremmin.

Seuraavaksi moni varmasti muistuttaisi minua siitä että niitä salasanoja on niin paljon että jos tuollaisen hirvityksen tekee kaikille palveluille omansa unohtaisi ne kuitenkin heti, tai ainakin sekoittaisi niitä. Varmasti, mutta samoja voi käyttää joissakin ja sitten hieman vaihtelee järjestystä. Toinen hyvä niksi mikä minulle kerrottiin joskus aikanaan on se että lisää salasanaan jonkun tietyn asian. Jos esimerkiksi on aloittanut käyttää jotain palvelua vuonna 2012 niin lisää tuon salasanaan jollain lailla. Avaat siis gmail sähköpostitilin vuonna 2012 niin salasana voisi olla 20minime12! jolloin tuo taas on omanlainen.

Hakekaa siis niitä omia ratkaisuja ja ajatelkaa hieman asiaa jolloin se heti menee vaikeammaksi jollekin toiselle. Palataakseni alkuväittämään siitä että moni ei vaihda salasanaa palveluun joka äskettäin on murrettu niin kehottaisin kaikkia vaihtamaan salasanaa kun tästä kuulee välittömästi. 🙂

Digitaalinen kansa

Muistakaa siis vaalia digitaalisesta identiteetistä ja omaisuudesta joka kuuluu sinulle ja vain sinulle.

Tähän löytyy myös paljon työkaluja, ja nyt en laske tuohon ryhmään muistilaput jotka liimataan näytön reunaan, näppäimistön alle tai vihkoon omalle työpöydälle. On olemassa ilmaisia salasana säilytys ohjelmia. Minulle suositeltu ohjelma on nimeltään LastPass Password Manager tosin se ei taida olla ilmainen. Mutta kannattaa tutustua jos kiinnostaa pitää salasanat tallessa.

Jääkiekkoa, ny månad and a good work week.

  • Aloitan kertomalla heti että tässä postissa tulee kolmea kieltä, joten toivottavasti pysyt kärryillä.
  • Jag börjar med att skriva att alla mina talade och skrivna språk kommer i en blogpost
  • I’le start with telling the fact that all my spoken languages will be used in this post.

Jääkiekkko

Tänään tuli sitten se odotettu päätös SM-liigan kurinpitoryhmälle, ja mielenkiintoista tietoa sieltä sitten tulikin. Aikasemmin viikolla saimme tietää että Summanen sai rangaistuksen 5 ottelua toimitsijakieltoa sekä HIFK seurana sai vielä 10 000,- sakkoa. Tämä vaikutti minulle jo silloin aika kovalta tuomiolta, joka sai pelolla odottamaan Nordlundin tuomiota. Odotin että nyt tulee kovia tuomioita jolla yritetään pelottaa niin pelaajat, toimitsijat kuin seuratkin takaisin ruotuun.

No mikä oli sitten Jokerit pelaaja Nordlundin tuomio, se oli niinkin laimea kuin 2 ottelun pelikielto, eikä siinä vielä pahin, vaan tuomio tuli “kohtuuttoman kova peli” nimikkeellä…siis MITÄ?

Eli taklaus oli kurinpitoryhmän mukaan puhdas, mutta SM-liigan johto oli sitä mieltä että annetaan nyt kuitenkin kaverille jotain koska kaikki huutaa niin kovaa, myös sponsorit. Ei kuulkaa, eihän se näin voi mennä. Vaikka Jokerit fani olen niin eihän tuossa nyt ole päätä eikä häntää. Tuomioiden julkistamisen jälkeen niin myrsky on ollut valtaisa, ja uutisia tulee asiassa enemmän kuin mikään webmasteri on aikoinaan osannut odottaa.

Se joka tilanteessa on hieman huvittavaa on se että nyt kun tuomiot on annettu, niin eikö se yleensä ole niin että joku on edes hiljaa ja tyytyväinen tilanteessa?

Tällä kertaa näin ei ole, Jokerit valittaa koska heidän mielestä tämä kahden ottelun kielto on symboolisesti täysin täyttä paskaa, HIFK huutaa koska tuomiot eivät ole suhteutettuna millään tasolla reiluja, yleisö ja katsojat huuttaa, riippuen nyt leiristä, pelaajat valittaa ja media ei ole tyytyväinen. Kysymys kuuluukin, miten tilanne pitäisi korjata? Jos liitto menee nyt muuttamaan tuomioita näyttävät että he eivät pysty tekemään päätöstä ja pitämään siitä itse kiinni, vaan myötäilevät vielä enemmän sitä mitä muut sanovat. Jos sen sijaan pitävät kiinni päätöksestä he näyttävät että jo alkuunkin ottavat ohjailuja media/henkilösuhde/sponsori tai yhteistyö kumppaneilta/ tai muualta, eikä sääntökirjaa tulkitsien.

En missään nimessä väitä tietäväni tähän ratkaisua, mutta sen sanon että mielenkiinnolla odotan lopputulemaan, koska en usko hetkeäkään että tämä tähän loppui. 🙂

Muutama linkki vielä tähän aiheeseen:

En ny månad

Det är fredag, och även första dagen av en ny månad. Tänk, vi är redan inne i Mars. Skoj tycker jag för det betyder att vi går vidare mot sommaren, vilket betyder att det snart börjar betyda sommarställe tider. Väntar med iver att få åka ut till holmen. Men det att en ny månad betyder också att det är dags att kolla in lite statistik hur det går med skrivande. för att nu påminna lite om hur det var efter Januari så läs följande:

Februari har börjat och dags för första koll, att har det blivit till ngt av bloggande. Fast “historiken” är bara en månad så kan man säga att den kanske inte nådde riktigt så högt som jag tänkt mig vad gäller post aktivitet. I januari blev det totalt 11 posts, delvis kanske de blev längre post än jag tänkte mig. men hade nog önskat att nå en 50% skriv antal aktivitet. Menande då att januari har 31 dagar så minst 15 bloggningar. :/

Så hur ser det ut nu då?

Det blev 11 poster i februari. 28 dagar i månaden, vilket betyder att det borde blivit 14st poster. Med kort matematik kan vi fast ställa att inte heller i Februari klarade jag av mitt mål på 50%. Det blev fast på så lite som 3st poster. Så nära, men aj så långt ifrån ändå. 🙂

Månad | Posts |
| 01 | 11st |
| 02 | 11st |

Om man dock vill vara glad så blev det iaf inte sämre. 😉
Men nu skall jag nog försöka förbättra mig med skrivandet och som motivator kan jag nämna att jag aktiverat mig starkt på Twitter för att lära mig skriva korta snabba inlägg. Samtidigt har jag även märkt att jag blivit lite taggad av Twitter och hittar mig mera och mera följa med vad som händer där, kanske lite mera än på Facebook som jag tidigare använt klart mest. Måste ändå medge att vad kommer Twitter är jag en riktigt enormt stor nybörjare där. Finns så mycke jag inte förstår eller kan utnyttja, men det blir bättre.

Men nu då Mars, försöker febrilt komma på vad som skulle vara så speciellt med Mars men det står tyvärr lite still. Kanske jag kommer på det senare och då skriver jag in det här.

A good work week

This week has been a hectic and intresting. The start of the week was so filled with tasks and meetings that i really didnt have much time to think that much, just needed to perform. The good side was by my oppinion that i did perform and alot was solved, created and investigated in. That made it possible to participate in a Sharepoint 2013 course that was arranged at the office, and wich i got in to. The course and education was partly meant for me as i’m the back-up for the knowledge management manager at our company, and i do help him in the day to day tasks, alltho not that much at the moment as i have so much of my own work.

The teacher in this course was Jussi Roine, a Sharepoint certified Master with the ability to answer any question thrown at him without hesitation. Like i told my fiancé at home after the first day i could the you the same.

I know i’m above a normal Sharepoint user in my knowledge about Sharepoint, but at times as i experienced during the course i felt tiny as a mouse with my so called “knowledge” what comes to SP. What i liked very much in Jussi was his ability to either talk in hardcore code language, OR in user friendly language. He could explain everything in atleast 3 sorts of ways, wich was the key that everyone at the place understood the things we went thru. The fun part was that there was nobody on our company that participated in this was near the expert level that Jussi posessed. And here i have been thinking that the members in our Microsoft team has been of the finest in Finland.

I’m not saying they are’nt, but the things and specially the knowledge Jussi posessed was impressing.

But to go into the product we were studying about, Sharepoint 2013 i must acknoledge that it truly is a versatile and large allround solution for document handling, intranet and extranet and so much more. I’ve seen Sharepoint as a type of a dinosaur of filesharing before, it has never been really specially good. Medium and maybe even a little more, but somehow i have had the feeling that “there has to be something better”. I’m not saying that there wouldnt be, either in pure filesharing and storing, or in intranet solutions. But the way Sharepoint 2013 moulds everything into one, that is impressing.

Allso the way Microsoft has melted everything together, and added new solutions on-top or besides the original tasks, that is suprisingly good. Like the social connector.

After the education i still had to do some of the workload that had piled on during theese two days for learning and it was’nt that bad. Actually it was nice to sit at the office with my manager and just work a while. As there was just the two of us, and no imidiate stress we could throw ideas and oppinions to eachother and i actually enjoyed working with him. We came to discuss things we normally doent do in during the office hours and he enabled me in a way i really didnt think he could.

I should try to get this kind of situations more often, that way i would learn about him and hopefully he about me. Because it’s noteworthy that we only worked for 2 months now together.

Jääkiekko ja suurennuslasi

Kauden alussa meillä oli se kuuluisa Jokerit – HIFK ottelu jossa sattui ja tapahtui ja sitä ollaan puitu hallien käytävillä, toreilla lehdissa ja oikeudessa. Tämä on käsitelty, vai onko?

Eilen pelatussa HIFK – Jokerit ottelussa taas sattui ja tapahtui. Ensimmäisessä erässä Jokereille, ja viimeisessä HIFK:lle. Molemmissa tapauksissa tapahtui loukkaantumisia ja molemmat näytti ikäviltä tapahtumilta. Itse en sääntöjä osaa niin hyvin että voisin sata varmasti ja teknisesti kuvailla oliko tilanteet puhtaat vai ei, minä käytän vain maalaisjärkeä ja sen verran sääntö osaamista kuin osaan.

Mutta eniten tässä on mielestäni kyse siitä, että onko nämä kaksi joukkuetta suurennuslasin alla vai ei kun he pelaavat. Nämä kaksi tilannetta, tai edes toinen jos se olisi tapahtunut esimerkiksi Saipa – Lukko ottelussa, olisiko niistä tullut tämän kaltaisia jupakoita?

Tähän uskon että melkeinpä kaikki osaavat käsi sydämmellä vastata lyhyellä “ei”. Suurelta osalta tässä on media joka paisuttelee, mutta myös se että tässä Helsingin paikallis derby kyseessä. Nyt haluan selventää sen että mielestäni Ville Peltonen on loistava pelaaja, mutta kuitenkin pelaaja. Itse ottanut riskit vastaan, itse tehnyt päätöksensä. Toivon todellakin että kaveri on kunnossa, enkä rehellisesti sanoen usko että eilisessä ottelussa oli kyse mistään “lahtaamisesta” tai “nyt kaverin peliura poikki” taklauksesta.

Jos ajatellaan tilanteita ilman kaikkea muuta niin onhan ne aika arkitapahtumia, eikö. Tällä kertaa sattu, toisella kaveri nousee ylös, heiluttaa lumet paidasta ja jatkaa. Toivon syvästi että ne jotka päätöksiä tekee osaavat katsoa tätä ottelua sellaisena kuin se oli, eikä minkään jatkumona syksyn sekä aikasemmin viikolla tapahtuneen otteluun. Kun videoita katsoo noista molemmista tapauksista niin molemmissa se taklaus sinne laitaan oli kovia, ja näytti rumilta(ilman loukkaantumisia olis kyllä varmasti tuntunutkin kovilta).

Mutta se mitä tässä pohdin on enemmän tätä “te teitte”, “me emme tehneet” ja muuta syyttelyä ja varsinkin vanhan kaivamista ylös. Ei se vanhan, jo käsitelty auta tässä tilanteessa, ja toivoisin että ihmiset voisivat unohtaa menneet, varsinkin kun siitä on jaettu rangaistukset ja ne on jo suoritettu jopa.

Joten voitaisiinko käydä tämän ottelun keskustelut ilman että heti kaivetaan esille vanhat ja menneet? Joten se joka tosiaan tuntee säännöt, siis aidosti oikeesti eikä vain väitä näin, voitko astua esiin ja kertoa?

Tästä tulee nyt kirjoituksia kaikkialle, esim tämäkin kirjoitus mutta sen minkä lukee niin valitettavan usein on säväytetty niin selkeästi jomman kumman joukkueen lasien takaa. Ymmärrettävissä on että kun näitä asioita katsoo oman joukkueen silmin niin se hämärtää, mutta mielestäni on pystyttävä keskustelemaan näistä asioista kuin aikuiset ihmiset. Ja tämä tarkoittaa että katsotaan faktoja, unohdetaan vanhat ja menneet ja hoidetaan homma pois päivän järjestyksestä.

Tähän tilanteeseen voisi kaivaa muutama muu mielipide esille tästä ottelusta.

Toivottavasti tämä ottelu nyt ei taas käynnistäisi mielestäni turhat ja suuret mailmaa parantavia keskusteluja, vaan päättäjät tekevät päätökset jos tulee jotain jälkirangaistuksia ja sitten asia jätetään siihen, näiden taklauksien suhteen. Mitä tulee siihen että tarvitseeko sääntöjä muokata tai muuta niin sekin hoidetaan kuntoon kauden aikana, mutta ei mahtimiehet eivät niitä vyörytä ulos kabineteistä.

Sitten tähän toiseen keskusteluun joka tämä ottelu synnytti, eli kielenkäytön ja toisen joukkueen solvaaminen. Olen sitä mieltä että se ei kuulu tähän peliin ja vaikka Summanen vähättelee sanojaan, ja viittaa tekemisiin niin se ei poista vastuuta siitä mitä sanotaan, milloin sanotaan ja kenelle. Ehdottoman tärkeitä asioita on lajissa kuin lajissa että tuomareita ei saa uhkailla, ja mielestäni tämä koskee myös muita. Toivoisin että tämä Summasen verbaali hyökkäys myös hoidetaan pois, oli se sitten sakkoa, toimitsijakieltoa tai muuta, mutta sitä ei voi painaa villaisella ja piilottaa noiden taklausten taakse.

Mielenkiinnolla kuitenkin seuraan tilannettaa ja katsotaan mitä tästä tulee vielä. 🙂

PS. Olen siis Jokerit fani. 😉

Ajatuksia herättävä

Kirjoitetaan se ensimmäinen blogiposti suomeksi niin saadaan se apina karistettua harteilta. 🙂

Luin tässä äskettäin toisern mielenkiintoisen blogipostin jossa käsiteltiin Suomea ja lapsien sekä vanhempien kohtelua. Blogipostin kirjoittaja on vieraillut New Yorkissa ja siellä kohdannut todella positiivista kohtelua, kun Helsingissä on kuulemma lapsiperhe vihaa.

Suosittelen kirjoituksen lukua, mutta varsinkin myös siihen kirjoitetut kommentit.
Blogi löytyy TÄÄLTÄ.

Kun luin tuota postia niin minulle tuli nopeasti vastaan ajatus että tässä vahvasti kategorisoidaan meidät kaikki Suomalaiset, ja maana koko Suomi samaan säkkiin. Itse vastikään vanhemmaksi tulleena niin olen hieman eri mieltä siitä että täällä vihattaisiin lapsiperheitä. Olemme ollut niin mäkkärissä kuin Helsingin hienoimmissa Royal Ravintola ketjun syöttölässä, ja ystävällisiä ollaan oltu kaikkialla. Minulle on myös tultu ihastelemaan tytärtäni julkisessa paikoissa, eikä vain tuttujen toimesta. 😉

En kiellä että tuota bloggarin kirjoittamasta tapahtuisi, ja saattaa hyvin olla että se kohtelu olisi aika ajoin parempi “isossa omenassa”. Mutta missään tuossa kirjoituksessa ei mainita että onko kirjoittaja ollut muualla Suomessa kuin Helsingissä? Myös sellainen tuli mieleen mikä eräs blogin kommentoija kirjoitti että vaikuttaa se oma olemus suuresti myös. Täällä kotisuomessa mennään katuja pitkin suu mutrulla, katse jalkakäytävään ja muutenkin myrtsinä. Mutta katsos suomalaista kun hän lähtee lomalle jonnekin. Tämä synkkä henkilö nostaa sitä päätä (katsoakseen maisemia), on loma eikä työstressi paina joten hymy on selkeästi herkässä. Joten nämä itse tuottamat signaalit ovat täysin eri kuin kotisuomessa pyöriessä.

Tuosta Madventure kaveri kirjoituksesta niin olen sen lukenut ja kyllä varmasti pitää paikkansa hänenkin väittämät. Mutta kysyisinkin seuraavaksi kirjoittajalta että liikkuivatko he matkansa aikana muualle kuin turistien suosimissa paikoissa New Yorkissa? Tämäkin vaikuttaa suuresti saamaan palveluun. Jos menee esim Stockmannille ja seuraavana päivänä esim Espoossa pieneen lähiön ruokaravintolaan niin onko se kohtelu silloinkin aina sama, en usko.

Vaikka tässä hieman kritisoin tuota blogipostia, niin olen kuitenkin sitä mieltä että hyvä se on kirjoittaa tuollaisista kokemuksista. Mikäli kukaan ei asiasta puhu, ei se myöskään parane. Ja pienen tytön isänä niin ehdottomasti haluan että Suomessakin tilanne paranisi nykyisestä.

Joten muistakaamme ottaa huomioon muita liikkuessamme julkisissa paikoissa, oli se sitten Helsinki, Utsjoki, Madrid tai New York. Eikä vain lapsiperheitä, myös vanhuksia ja muita liikuntarajoitteisia. 🙂