Tänään tuli täyteen toinen kokonainen vuorokausi kun käytössä on vain toinen silmä.
Mitä olen oppinut tästä ajasta, no sen että tulee muistaa ja arvostamaan tätäkin niin helposti itsestäänselvyyttä pidettävänä asiaa. Sunnuntaina siis kävi pieni haaveri kun olin riisumassa toista kaksosista. Juuri kun olin kumartumassa alas hän nosti kättään ja onnistui saamaan sormia silmälasieni ja posken välistä ja suoraan oikeaan silmääni, ja vielä voimalla joten sormi upposi kokonaan luomen ja silmän väliin. Viiltävää kipua ilmestyi välittömästi ja vaikka ei näkö antanut merkkiä heikentymistä, oli sellainen tunne että jokainen pieni liike luomalla aiheutti välitöntä viiltämisen tunnetta silmässä. Jos joutuisi kuvaamaan tätä tunnetta voisi sen kuvailla niin että silmässä oli kuusen havun neula, joka pisti molemmista päistä samalla kuin joku raapaisi silmän pintää.
Kävin vielä illalla lääkärin luona ja diagnoosi oli silmän pinnallinen nirhauma, hoitona antibioottikasalvaa ja silmän lepuutusta suojan kera. Mikäli olo ei parantuisi niin maanantaina uuteen tarkastukseen. Näin meni yö ja aamulla tilanne ei ollut parantunut ollenkaan ja lähdin uudestaan tarkistuttamaan. Tällä kertaa yksityiselle (Mehiläinen) puolelle ja sain todella hyvää palvelua. Silmää tarkistettiin tarkasti ja lopputuloksena oli lisää salvaa ja uusi suoja, sekä purkki salvaa mukaan, jota tulisi lisätä kotona. Diagnoosi oli sama kuin aikaisemmin mutta nyt kerrottiin huomattavasti enemmän ja tarkemmin.
Näiden kahden vuorokauden aikana olen oppinut arvostamaan näkökykyä. Kun harmikseni silmistäni heikompi on se jota olen joutunut käyttämään, on arki ollut yllättävän vaikeaa. Arjen pienet asiat kuten hammastahnan laittaminen hammasharjalle, veden kaataminen lasiin, oikeastaan kaikki asiat johon tarvitsee etäisyys arviointia on yllättävän haastavaa. Nyt kun myös on käyttänyt vain yhtä silmää on myös huomannut kuinka väsyneeksi silmä on tullut illalla.
Tänään tiistaina on myös jatkuva särky laantunut, ja jännityksellä odotan huomista kun saan jälleen ottaa lapun pois ja kokeilla miltä silmä tuntuu pientä hetkeä pitempään. Jos silmä tuntuu tarpeeksi hyvältä pystyn palaamaan myös töihin, mikä olisi kiva. Joten pitäkää silmistänne huolta ja muistakaa arvostaa näkökykyä.
One thought on “Arvostakaa näköänne”