Kirjahaaste 2019 jatkuu

Vuoden vaihteesta alkanut oma henkilökohtainen kirjahaaste jatkuu, ja Helmikuun kirja oli luettu jo reilun viikko ennen Tammikuun loppua. Huomioitavaa on että aloitin kirjan lukemisen jo Joulukuussa 2018.

Helmikuun kirjaksi merkkaan Antti Merilehdon; Tekoäly, Matkaopas johtajalle. Tämän kirjan suositteli työnantajani toimitusjohtaja, joten lainasin häneltä tämän. Usein tämänkaltaiset kirjat ovat niin vaikeasti selitettyjä että niitä ei jaksa lukea alusta loppuun, jos ei todella ole aiheesta kiinnostunut. 

Antti Merilehto; Tekoäly, matkaopas johtajalle.

Tämä kirja yllätti kuitenkin hyvällä rakenteella, tavallisten “pulliaisten” huomioon ottavalla kirjoitustavalla. Kirjan takakannen intron mainitsema lause; “Sinun ei tarvitse ymmärtää ohjelmistokehityksestä mitään; riittää, että löytyy liiketoimintaymmärrystä ja halua nauttia matkasta.” pitää hyvin kutinsa, minunkin tapauksessa.

Aihe on pinnalla monessa foorumissa ja siksi tämä kiinnosti minuakin. Kirjassa tulee monta hyvää yksityiskohtaa esille joka antaa konkreettisen kuvan mistä on kyse. Myös mielenkiintoisia tietoja tuli ilmi mitä en ollut kuullut aikaisemmin.

Muun muassa otsikon “Yritysostot kuumemittarina” alla nostettu tieto:

Vuonna 2016 tekoälyä kehittäneiden yritysten kaupoissa yhden osaajan hinnaksi muodostui 2,5 miljoona dollaria.

Myös tieto siitä että Twitter aikoinaan hankki Magic Ponyn, neuroverkkojen avulla tehtävän kuvantunnistukseen erikoistuneen yrityksen hiukan yli kymmennellä miljoonalla dollarilla työntekijää kohden, on seisauttavaa kuulla.

Alla oleva kuva laittaa myös ajatukset lentämään kun sen näin visuaalisesti näkee.

Kyllähän tämä tieto olisi saatavilla jos sitä etsisi, mutta eipä tätä tule tehtyä jos ei sitä johonkin tiettyyn tilanteeseen tarvitse. Niin iso kuin maapallo on, ja niin paljon kun tilaa löytyy, ja kuitenkin noin “pienellä” alueella on enemmän ihmisiä kun muualla, se on kyllä pysäyttävää lukea ja nähdä.

 

Toisena hyvänä kappaleena joka laittaa ajatukset laukkaamaan on;

“Kertomus shakin synnystä on klassinen tapa kuvata eksponentaalista kasvua. Tarinan alussa on intialainen (syntyperä vaihtelee lähteen mukaan) matemaatikko, joka haluaa näyttää maan hallitsijalle keksimänsä shakkipelin. Hallitsija on niin innoissaan pelistä, että pyytää keksijää nimeämään palkintonsa. Tämä hyvin viisas mies pyytää kuninkaalta yhden riisinjyvän shakkilaudan ensimmäiseen ruutuun, toiseen ruutuun kaksi jyvää, kolmanteen neljä ja niin edelleen.

Hallitsija ei hahmota pyyntöä, vaan jopa hiukan toruu pelin keksijää siitä, että tämä pyytää niin pientä palkkiota keksinnöstään. Sitten hallitsija käskee kirstunvartijaa luovuttamaan valtion varoista pelin keksijälle tämän ansaitseman palkkion. Kirstunvartija ojentaa hallitsijalle laskelman ja selittää, että keksijän palkinto ylittää kaikki valtakunnan varat. Ja näin pelin keksijästä tulee hallitsija.

Googlen tekninen johtaja Ray Kurzweil on puhunut shakkilaudan toisesta puolikkaasta yritysten teknologiastrategian näkökulmasta. Tältä kannalta eksponentaalisen kasvun ymmärtäminen on olennaista ennen kuin kasvulla alkaa olla merkittävää taloudellista vaikutusta yrityksen strategian toteutumiseen; shakkilaudan ensimmäisellä puoliskolla olevien riisinjyvien määrä on suuri, mutta toisen puoliskon jyvien määrä on mielipuolinen.

Ensimmäisen puolikkaan jyvien kuljettamiseen riittää kaksi täysperävaunullista rekkaa, sillä jyvien yhteispaino on hiukan riisilajikkeesta riippuen noin 100 000 kiloa. Tämä tarkoittaa, että toisen puolikkaan ensimmäisessä ruudussa, on sama määrä riisiä kuin kaikissa aiemmissa ruuduissa yhteensä.

Ajatellaan, että riisinjyviä lisätään laudalle minuutin välein. Sen riisimäärän lisäämiseen, joka mahtuu kahteen rekka-autolliseen, kuluu 32 minuuttia, mutta seuraavan kahden rekka-autolliseen täyttämiseen enää vain minuutti.

Koko shakkilaudalla olevan riisin määrä on tilavuudeltaan suurempi kuin koko Mount Everestin vuoristo ja vastaa karkeasti koko maailman riisin tuotantoa noin tuhannelta vuodelta.

Ja kaikki alkoi vain yhdestä riisinjyvästä.”

Tämä on ajatuksena uskomaton, ja kyseessä on vain shakkilaudasta.

Joten jos haet maaläheistä tapaa oppia tekoälystä, kirjasta joka sisältää paljon hyvin selitettyjä faktoja sekä mielenkiintoisista knoppitiedoista, tämä on hyvä kirja lukea. Suosittelen kirjaa ja kiitän Juha Raitaista että esittelit tämän kirjan minulle. 

Book 2 of 12 – DONE! 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.