Oletko kuullut pelistä nimeltä Ingress? Et varmaankaan, mutta oletko kuullut pelistä Pokémon GO, todennäköisesti.
Olen itse pelannut peliä nimeltä Ingress jo monta vuotta. Kyse on pelistä jossa on kaksi kilpailevaa leiriä (vastarinta ja valaistuneet), ja kilpailua käydään porteista. Portti voi olla taideteos, seinäkoriste, leikkipuiston kiipeilyteline, koristeltu sähkökaappi ja kaikkea muuta.

Pelissä olen tykännyt siitä, että liikutaan paljon, ja ensisijaisesti jalan. Taistellaan ja tuhotaan vastustajan portteja. Luodaan linkkejä ja otetaan haltuun alueita. Peli on imaissut minut todella vahvasti mukaansa, ja asia joka on hillinnyt pelaamista on perhetilanteeni. On hoidettava isän roolia eikä jättää vaimoani kolmen pienen lapsen kanssa taistelemaan arkea.
Kun kaupungilla käveli aikaisemmin en herättänyt juuri mitään huomioita, olin vain aikuinen joka käveli puhelin kourassa. Voin vain arvata että sivustakatsojat todennäköisesti saattoivat tokaista: “taas yksi joka näpräilee puhelinta”, niinhän moni muukin tekee. Nyt maailmaa on valloittanut Pokémon Go peli. Nuoriso varsinkin on alkanut vaeltaa kaduilla. Valitettavasti tämä on aiheuttanut vaaratilanteitä, kun pelaajat uppoutuvat peliin.
Muuttunut ilmapiiri Helsingin keskustassa
Perheeni on tällä hetkellä mökillä, ja käytinkin eilen vapaan illan hyväksi ja lähdin pelaamaan jälleen Helsingin keskustaan, mutta tällä kertaa moni asia oli muuttunut aikaisempii kertoihin. Nyt todella moni seurasi minun tekemistään, jopa muutamat liikennevaloissa kurkki olkapääni yli jotta näkisi puhelimeni näyttöä. Pari nuorempaa kaveria jopa kävi kysymässä millä tasolla olen pelissä. En ensin ymmärtänyt, että tarkoittivat Pokémon peliä, joten vastasin, että tasolla 11, johon kaverit tokaisivat vain että “WOW, sähän olet päässyt todella pitkälle.”

Se oli tässä vaiheessa, kun ymmärsin mistä oli kyse. 😀
Hassu yksityiskohtahan on että yritys joka tekee Pokémon GO peliä, on samainen joka monta vuotta sitten lanseerasi Ingress pelin. On mielestäni hauska huomata miten pelin teema saattaa tuoda käyttäjiä pilvin pimein, kun toinen jää huomattavasti pienemmälle huomioille. Perusajatukselta nämähän olevat aika lähellä toisiaan. Kerätään tavaraa, liikutaan jalan ja käytetään älypuhelinta hyödyksi.
Itse en ole tuohon Pokémon peliin lähtemässä mukaan, osiksi koska ei kiinnosta ja toisekseen koska minullahan on jo peli mitä pelaan, samalla ajatuksella.
Olen kiitos tämän pelaamani peliä liikkunut 904km. Tämähän kaiken muun liikkeelläolon lisäksi, joten voin käsi sydämellä myöntää, että näitä kilometrejä ei olisi tullut jos ei olisi ollut tämän pelin takia. Muistettavaa että olen useiden vuosien aikana pelannut todella vähän, näitä “hard-core” pelaajiin verrattuna.
Tämä Pokémon hysteria mikä nyt on päällä tuo heti monen arvostelijat kuuluviin. Miten peli aiheuttaa vaaratilanteita liikenteeseen, miten nuoriso ei käytä aikaa järkevämmin jne. Mutta mikä se on joka aiheuttaa sen vaaratilanne, peli, vai pelaaja? 904km takana ja minä en ole aiheuttanut vaaratilanteita, vaikka kävelen samainen puhelin kourassa.

Itse olen vaikuttunut tämän pelin saamasta trendistä, nuoriso (enimmäkseen) liikkuu ja sitähän ollaan toivottu jo monta vuotta, joten sen sijaan että valitetaan niistä vaaratilanteista ja nuorison välinpitämättömyydestä, pitäisikö sen sijaan kohdistaa energia siihen, että kasvatetaan ja muistutetaan miten liikkua liikenteessä, ja tämän jälkeen yllyttää heitä liikkeelle?
Olen aikuinen ja pelaan peliä
Kun keskusteluissa olen kertonut pelaavani Ingress-peliä, on tietysti ensimmäinen kysymys ollut; “mikä peli se oikein on?”. Seuraavaksi ollaan ihmetelty ja heitetty läskiksi sitä että olen aikuinen ja pelaan tällaista “hömpötystä”. Jostain syystä monen mielestä aikuisten ei tulisi käyttää kallisarvoista aikaa pelaamiseen, vaan muuhun järkitouhuun. Miksi ei pelata?
Luin myös toisen blogikirjoituksen joka sivuutti tätä Pokémon maniaa, joka toi mielestäni hyvin esille toisen näkökannan pelaamiseen ja aikuisuuteen. Eli miksi ei aikuinen voisi hurahtaa johonkin peliin ja nousevaan trendiin? Kannattaa lukea kirjoitus. 🙂
Joten sen sijaan että kauhistellaan ja etsitään ne negatiiviset asiat, meidän kaikkien pitäisi ottaa tilanteesta kaikki hyöty irti. Ohjeista, ei huutaa ja harmitella, vaan yllyttää ihmisiä liikkeelle ja löytämään omia hurahtamiskohteita. Oli se sitten näistä kahdesta pelistä tai jokin muu. Ajatellaan positiivisesti ja autetaan mikäli siihen on tarvetta.
Huikea kilometrimäärä! Minä latasin pelin ehkä vähän hankalaan aikaan, kun toivun juuri keuhkokuumeesta. Nyt pitää todella pakottautua malttamaan mieli, ettei tule liikuttua liikaa vielä toipilaana. Odotan innolla täyttä paranemista ja kilometrien kerryttämistä!
En ollut tuosta toisesta pelistä kuullutkaan! Hauskaa tosiaan, miten joistakin jutuista tulee iso ilmiö toisten jäädessä varjoon.
Peli-iloja päiviisi!
Ikävä kuulla keuhkokuumeesta, toivottavasti paranet pian, niin että sinäkin pääset dallailemaan. 🙂
Kiitos, onneksi jo hyvässä vauhdissa kohti parempaa menossa 🙂