Huh-huh, jännittäväksi meni loppujen lopuksi vaikka maaliero jo oli huomattava pelin aikana. Todellista finaaliainesta tämä ottelu. 🙂

Valmiinpama otteluun lähti selkeästi 1 joukkue ja se oli kotijoukkue HIFK. Johdoksi kerettiin kirjauttaa 4-0 ja tällöin vieraileva Dicken ja päävalmentaja Jani Vaskola oli pakotettu aikalisään. Tämä teki tehtävänsä koska alle minuutin maalitili oli avattu ja vielä kaksi perättäistä maalia. HIFK ei tästä hätkähtänyt vaan lisäsi johtoa. Tässä vaiheessa ottelua peli kulki mallikkaasti ja puolustus piti kotijoukkueella.

Hiljaa hiljaa kuitenkin Dicken onnistui kaventamaan eroa mutta kantaan he eivät yltäneet ennenkuin summeri ilmoitti puoliajan päättyneeksi. Ero tällöin 11-7. Dickeniltä näkyi selkeästi hermostuneisuutta joka johti siihen että sitä “omaa” peliä ei saatu käyntiin toivotusti. Ulosajoja nähtiin ensimmäisessä kaksi kappaletta ja molemmat kotijoukkueelle. Mikäli vieraat olisivat saaneet ero pidettyä pienempänä ensimmäisen 23 minuutin aikana olisi peli voinut näyttää aivan erillaiselta. Tässä ajassa HIFK sai siis 9 maalia kun Dicken teki 3. Viimeisen 7min aikana ensimmäisestä puoliajasta Dicken sitten voittikin 4-2 ja merkit osoittivat alkujännityksen ehkä hälvenneen.

Toisen puoliajan ensimmäiset 5 minuuttia olikin tasainen kun se pelattiin 4-4. Tällöin iski Dickenin jähmettyminen sekä HIFK:n maalivahti ja puolustus pelasi puhtaan jakson, joka kesti 5 minuuttia ja ero kasvoi jälleen HIFK:n 3-0 tuloksen takia tilanteeseen 18-12. Dicken palasi maalintekoon kun Pia-Stina Pitkäjärvi teki maalin ajassa 10:35 mutta tämä ei pakastanut HIFK:ta joka jatkoi maalintekoa ja tuotti taululle lukemat 20-13 ja Jani Vaskola painoi aikalisäkortin toimitsijapöytään. 

Pari minuuttia kerkesi valua kun kotijoukkueen valmentaja Bigo Lindholm otti oman aikalisän, ja kysymyksenä kuuluu, mitä silloin sanottiin eri leireissä?

HIFK lähti jyrkkään alamäkeen ja Dicken nosti puolustukseksi 3-2-1 joka tuotti hyvää tulosta. HIFK:n asemahyökkäys puuroutui täysin. Liike lakkasi, ideat näytti hävinneen ja teknisten virheiden määrä kasvoi kuin Nokian osakkeet kultavuosina. Minuuttien 18:41 – 21:44 välissä Dickenin aggressiivinen ja korkea puolustus teki työtä ihailtavasti ja nopeakinttuinen Anna “Annis” Lindholm alkoi juoksemaan nopeita. Tämä aiheutti sen että tilanne kaventui kolmeen maaliin (21-18) ja Bigo Lindholm joutui uudestaan ottamaan aikalisän.

Tämä hieman herätti kotijoukkueen ja he saivat maaleja jälleen aikaiseksi, juuri niin paljon että ero pysyi kolmessa maalissa aina siihen asti kunnes HIFK:n Annette Tallqvist otti ulosajon ajassa 27:50. Tällin Dicken sai painettua sisään 21 ja eroa oli enään kaksi. Tällöin myös kotijoukkueen Linda Cainberg otettiin erikoisvartiointiin ja tätä ratkaisemiseksi vastaliike Bigolta oli laittaa Lotta Kulju kentälle. Lotta otti vastuun ja painoi voimalla sisään ja laittoi pallon maaliin ajassa 28:29, tilanne tällöin 24-21.

Dicken lähti kaikki peliin ajatuksella ottamaan kaikki pois ja tämä tuotti sen että Jessika Gammals pääsi vielä kaunistelemaan loppulukemia tilanteeksi 24-22 kun aikaa oli enään 20 sekuntia jäljellä. Ottelun käännekohdat olivat:

– Dickenin vaisu alku. Mikäli ero olisi pysynyt pienempänä olisi peli näyttänyt erillaiselta.
– HIFK:n liikkeen häviäminen toisella puoliajalla, jonka aiheutti Dickenin 3-2-1 puolustus
– HIFK:n maalivahti Annika Lindströmin tasainen ja hyvä maalivahtityö.
– Dickenin heittojen kohdistuminen tolppiin.

Minulle mysteeriksi muodostui seuraavat asiat:

– Miksi hyvin pelannut Sofia Lindholm otettiin vaihtoon? (Emma-Lotta pelasi selkeästi epävarmemmin)
– Miksi ei HIFK saanut Dickenin korkeaa puolustusta rikottua? (Perusasiat olisi pitänyt tulla kuin apteekin hyllyltä; sisäänjuoksuja, selkeitä tempovaihtoja ja rohkeus painaa syvyyteen)
– Myös Livestreamissä selostajien mainitsema Alexandra Ahlrothin kokeileminen vasemmalla pakilla? (Silloin kun ei peli toiminut olisi Dickenin pitänyt rohkeammin pitänyt kokeilla jotain uutta)
– Miten Anna Lindholmille tuli kramppeja jo ensimmäisessä ottelussa,  neljän peräkkäisen maaliijohtaneen spurtin jälkeen? (Mikäli valmistelut; ravinto, lepoa, lämmittely olisi tehty oikein ei Dickenin joukkueenjohdon hehkuttamaa kuntopohjaa näin helposti pitäisi järkkyä, ehkä ottelussa 3~5, mutta ei ensimmäisessä ottelussa)
– Missä olivat HIFK:n mm Kathlen Axin ja Ida Väyrysen tehot olivat? Molemmille yksi maali. (Mikäli HIFK haluaa mestaruuden viedä, tulee tehojen nousta myös muilla, koska kahdestaan ei Linda Cainberg ja Annette Tallqvist tätä voi saavuttaa.)

 Ottelu siis päättyi kotijoukkueen 24-22 voittoon, Tehokkaimmat maalintekijät olivat HIFK:lla Linda Cainberg (8 maalia), Victoria Berg (5 maalia) ja Annette Tallqvist (4 maalia). Dickenillä vastaavat olivat Anna Lindholm (6 maalia), Anna Lindahl, Pia-Stina Pitkäjärvi sekä Alexandra Ahlroth (3 maalia/henkilö).

LähiTapiola-tähdet:
*** Annika Lindström (HIFK)
** Anna Lindholm (Dicken)
* Linda Cainberg (HIFK)

Ottelun nähneenä Livestreamin kautta (kiitos Turvakolmio ja Sportsground) kuulosti siltä että hallissa oli hyvä tunnelma ja näin kuuluukin olla. Jatkakaa samaa ja Pirkkola täyteen tiistaina 22.4. klo 18:15.